Alkuvuosi alkoi mukavasti konsultointikeikoilla, ja mikäs sen mukavampaa, kuin uteliaana tutustua uusiin firmoihin, ja sitten viisastella, että miten asiat pitäisi mun mielestäni tehdä. Opinsysin kanssa oli tosi kiva tehdä töitä – firmalla oli hyvä idea ja selkeät tavoitteet, ja koko hommassa oli hyvä tekemisen meininki. Päivän aikana saatiin paljon aikaan, ja ainakin mulle jäi tosi hyvä fiilis.
Opinsys on erikoistunut käytettyjen kannettavien tietokoneiden myyntiin kouluille, minkä lisäksi firma on kehittänyt käyttöjärjestelmän, joka – ainoana markkinoilla – antaa lukiolaisen käyttää omaa tietokonettaan myös kokeissa ilman mitään muistitikkuboottauksia. Lisäksi käyttöjärjestelmä valmentaa lukiolaisia ylioppilaskokeisiin, ja koneet toimivat 100% varmuudella ylioppilaskokeissa muistitikun kautta käynnistettävän abitti-järjestelmän kanssa.
Jos et siis vähään aikaan ole ollut lukiossa, sekä kokeet, että myös ylioppilaskokeet, tehdään nykyään tietokoneella, ja oletus on, että jokainen oppilas tuo oman tietokoneensa. Itse koe tapahtuu omalla erillisellä käyttöjärjestelmällä, johon oppilaan kone käynnistetään muistitikun avulla. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että 75% kaupasta saatavista tietokoneista ei toimi ylioppilaskokeissa. 100% toimintavarmuus sekä se, ettei kurssikokeissa tarvitse käyttää erillistä muistitikkua, ovat Opinsysin Lukiolaiskannettavalle siis tosi kova juttu.
Opinsys on toistaiseksi keskittynyt myymään isoja eriä tietokoneita kouluille, mutta on tehnyt myös pienimuotoista kuluttajamyyntiä suoraan lukiolaisille lukiolaiskannettava.fi -osoitteen kautta.. Suunnitelmana nyt oli rakentaa kunnon verkkokauppa kuluttajamyyntiä varten. Tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa tuntuvasti.
Mun nähdäkseni tavoite oli hyvä. Ei muuta kuin tuotteistamaan, brändäämään ja rakentamaan verkkokauppaa!
Itse laitteet ovat leasing-käytöstä poistuneita yrityskannettavia
Itse laitteet ovat laadukkaita, yli tonnin kannettavia, jotka ovat olleet 2-3 vuoden leasing-diilissä yrityksellä, ja kuten leasingin henkeen kuuluu, esine vaihdetaan uuteen, oli siinä vikaa tai ei. Tietotekniikan kehitys on sillai mielenkiintoisesti hidastunut, että vaikka koko ajan on mahdollista hankkia tehokkaampia koneita kuin ennen, tavallisten ihmisen tehontarve on ollut vakiona jo pitkään. Peruskannettavan myyntivalttina onkin nykyään halpa hinta, akun kesto tai ulkonäkö, eikä aikaisempaa paremmat tekniset ominaisuudet. Päin vastoin, suurin osa “tavallisten ihmisten tietokoneista” ovat hyvin heikkotehoisia. Käytetyt yrityskannettavat ovat kuluttajalle helkkarin hyvä diili, koska noin 400 euron myyntihintaan saa käytettynä metallikuorisen, fyysisesti kestävän koneen hyvillä tehoilla ja komponenteilla, uutena taas muovisen lirpukan, jossa tehot ovat pienet ja kaikki on halpaa ja huonoa. Koneiden parin vuoden ikä on itseasiassa eduksi ylioppilaskokeissa, koska se varmistaa paremmin, että koneen kaikille komponenteille on ehditty tehdä linux-ajurit.
Opinsys on ainoa, joka myy koneen mukana käyttöjärjestelmän, joka toimii kurssikokeissa. Vaan käytettyjä, ylioppilaskokeissa toimiva kannettavia markkinoi kuluttajille moni muukin. Käytiin jengillä vakoilemassa kilpailijoita, ja totesin, että mun silmääni nämä verkkokaupat eivät konvertoi. Tarjolla oli nimittäin pitkä liuta tuotteita, jotka kuvissa näyttivät ihan samalta, ja tuotekuvauksena toimi nimirimpsu, joka saattoi olla tyyliin Fujitsu-Mercedes M789S i6/9/390/13/DD++/X10/Y3. Sellaisellekin tavalliselle ihmiselle, joka jo omistaa tietokoneen, rimpsu todennäköisesti sano yhtään mitään, ja vielä vähemmän lukiolaiselle, jolle koko kone saattaa olla elämän ensimmäinen. Lisäksi kilpailijoiden valikoima oli liian iso – kun ihmiset todennäköisesti tarvitsevat ihan perus tietokonetta, jossa tärkein tekijä on näytön koko, on tarpeetonta pitää varastossa kuutta eri mallia, joiden teknisistä eroavaisuuksista ei saa selvää, ja hintaero on kymppejä jos ollenkaan.
Ehdotin, että tietokoneiden alkuperäinen brändi ja tarkka ominaisuuslista häivytetään, eikä oteta valikoimaan liikaa tuotteita. Sen sijaan, että myytäisin HP Nönnönnöö sitä tai tätä, siirryttäisiin myymään tasan kahta tietokonetta: Lukiolaiskannettava 12 ja Lukiolaiskannettava 14. Koneiden ero on koko – toisessa on 12″ näyttö ja toisessa 14″. Valintakriteerinä lukiolaiselle on, että toinen mahtuu pienempäänkin laukkuun ja on kevyt, toisella taas on parempi kirjoittaa ja katsella. Tuotekuvauksessa kyllä kerrotaan myös tekniset ominaisuudet, mutta ne ovat “vähintään” -periaatteella – siis esimerkiksi “vähintään i5 prosessori, 8 gigaa keskusmuistia ja 160 gigan SSD-asema”. Tuotteiksi pyritään hankkimaan aina saman valmistajan samaa mallia, mutta jos se loppuu, voidaan lennosta vaihtaa toiseen malliin tai valmistajaan. Tällöin vain päivitetään tuotekuva ja tekniset speksit, mutta muuten annetaan homman rullata entisellään. Mainitaan myös, että emme takaa tarkkaa mallia tai valmistajaa, mutta kaikki mitä myydään, on laatukamaa. Loppujen lopuksi tarkan mallin kertominen ei ollut mikään ongelma, ja lukiolaiskannettava.fi:ssä onkin tarkka malli esillä.
Opinsysillä oltiin mietitty, että tarjottaisiin koneille kustom-maalauksia tai teippauksia, ja tämä oli mun mielestä ihan helvetin hyvä idea. Esineiden ulkonäöllä on kenelle tahansa tosi paljon väliä, mutta erityisesti nuorille käytettyjä kannettavia myytäessä laadukas maalaus tai teippaus kuulostaa tosi hyvältä tavalta saada tavaraa paremmin kaupaksi ja erottautua kilpailijoista. Suosittelen vahvasti metallimaaleja, ja mikäli mahdollista, jotain hyvännäköisiä printtejä teippauksina. Myyntiä todennäköisesti parantaa, kun vaihtoehtoja ei ole liikaa. Maalaus olisi maksullinen lisäpalvelu. Tämä homma ei valitettavasti ainakaan tässä vaiheessa, onnistunut, käytännön kokeissa maalaamoiden kanssa kuitenkin huomattiin, ettei jälki ollut tarpeeksi laadukasta.
Suosittelin koneisiin dual boottia
Opinsysin lukiolaiskannettavien juju on tosiaan niiden Opinsys-käyttöjärjetelmä, joka on Opinsysin itse rakentama linux-pohjainen ratkaisu. Järjestelmä mahdollistaa kurssikokeiden tekemisen ilman muistitikkuja ja ylioppilaskokeiden harjoittelun, mutta on myös ihan tavallinen ja toimiva Linux. Sillä voi siis oikein hyvin katsoa Netflixiä, käyttää eri someja, selata nettiä tai kuunnella Spotifya. Opinsysin tähänastisissa kannettavissa onkin ollut pelkästään Opinsys-käyttöjärjestelmä, eikä mitään muuta.
Opinsys saa kuitenkin koneidensa mukana peruslisenssin Windowsiin, ja mun mielipiteeni on, että tämä kannattaa antaa myös asiakkaille. Koneisiin kannattaa siis asentaa dual boot – koneen käynnistyessä se kysyy, mennäänkö Windowsiin vai Opinsysiin. Mä pidän tätä erittäin tärkeänä ominaisuutena siksi, että ensinnäkin esimerkiksi pelaaminen ei Linuxissa hirveän hyvin onnistu, ja toisekseen kone on kaikella todennäköisyydellä käyttökelpoinen myös lukion jälkeen, jolloin Opinsys-käyttöjärjestelmä ei anna käyttäjälle mitään erityisiä etuja. Aina voi tulla joku uusi ohjelma tai laite, joka ei Linuxissa toimi aluksi tai ollenkaan. Windows on hyvä tapa varmistaa, että koneesta on täysi ilo käyttäjälle myös yllättävissä tapauksissa.
Opinsysillä ei tätä ideaa ihan purematta nielty, vaikka aiheesta oli ilmeisesti käyty jo sisäistä keskustelua vahvoin mielipitein. On totta, että Windowsin lisääminen koneeseen jossain määrin syö Opinsysin oman järjestelmän uskottavuutta, ja onhan se ärsyttävää, että kone ei suoraan käynnisty, vaan ensin pitää valita, miten se saa käynnistyä. Toisaalta harmi ei ole kauhean iso, Opinsysin omalla järjestelmällä on edelleen tosi iso merkitys lukiohommissa, ja onhan se Windows ihan rahanarvoinen lisä, jonka Opinsys voi “ilmaiseksi” antaa asiakkaalle,
Neuvoin myös, että Opinsys kiinnittää erityistä huomiota käyttöjärjestelmänsä ulkonäköön. Koodaushommissa usein unohtuu, miten tärkeä asia nätti, siisti ja moderni ulkoasu on käyttäjäkokeuksen kannalta – vaikka sillä ei näennäisesti ole vaikutusta käytännöllisyyteen, on ihmisen asenne työkaluunsa hirvittävän iso tekijä myös tuottavuudessa.
Lukiolaiskannettavassa on paljon hyvää, ja se on helppo brändätä
Vaikka mun lukiovuosista on 20 vuotta, mä jo itsekin innostuin siitä, miten hyvä idea lukiolaiskannettava on. Se on tuotteena mun mielestä aivan loistava, ja brändiin kuuluu mun mielestäni neljä hienoa asiaa:
Laadukas
Kun vertaa saman hintaluokan – alle 500 euron – tarjontaan uusissa tietokoneissa, huomaa tekniikkaa tunteva jo speksilistan olevan halpiskannettavissa aika heikko. Ihan toden teolla eron huomaa, kun pääsee käpistelemään vehkeitä. Halpa kannettava on muovia, taipuu ja heiluu, ja tuntuu siltä, että menee helposti rikki, mitä se tekeekin. Lisäksi halvoissa kannettavissa voi olla hyvinkin huonolaatuinen kuva, näppäimistöllä on ikävä kirjoittaa ja kosketuslevy saattaa olla mm. raivostuttava. Jos samaan hintaan on tarjolla uutena yli tonnin maksava yrityskannettava, ei pitäis olla kysymystäkään siitä, mitä ostaa.
Halpa
Edelliseen viitaten, vehkeet ovat ylipäätään ja etenkin laatuunsa nähden ihan tosi halpoja. Halpuutta edelleen lisää se, että samanhintainen uusi kannettava ei välttämättä pysy ehjänä lukion loppuun asti.
Ekologinen
Ympäristökatastrofin uhka on todellinen, ja lukioikäiset ovat tästä tuskallisen tietoisia – keltään ei varmaan jäänyt ilmastolakko huomaamatta. Kuluttajaelektroniikan valmistuksen saastutus ei ole mitenkään vähäistä, ja käytetyn laitteen hankinta on yksi harvoista aidosti ympäristöystävällisistä teoista. Uskon asian olevan nuorille niin tärkeä, että tämä on tosi tehokas markkinointikeino.
Lukiolaiselle tehty
Opinsysillä on mahdollisuus erottua muista paremmalla ja agressiivisemmalla markkinoinnilla sekä paremmalla tuotteistuksella, mutta nämä asiat kilpailijakin voi kopioida. Paras kilpailuvaltti on Opinsys-käyttöjärjestelmä. Linux-pohjaisena se on jo itsessään todiste siitä, että kone toimii ylioppilaskirjoituksissa, ja se, että lukiolainen voi tehdä kurssikokeet omalla koneellaan ilman mitään tikkukikkailuja, on iso juttu. Lukiolaiskannettava onkin ainoa ihan oikeasti 100% lukiolaiskäyttöön rakennettu tietokone.
Ehdotin, että nämä neljä ominaisuutta muodostavat Lukiolaiskannettavan brändäyksen kulmakivet, ja että markkinointi suoritetaan niin, että aina ajanjakso – viikko tai kaksi viikkoa – kerrallaan keskitytään panostamaan yhtä ominaisuutta markkinoinnissa eri kanavissa niin, että homma varmasti painuu potentiaalisten asiakkaiden mieleen.
Tehdään yksinkertainen ja nätti verkkokauppa
Verkkokaupan suhteen neuvoin lähtemään siitä, että kannattaa tehdä siitä yksinkertainen ja poistaa mahdollisimman paljon konversion esteitä. Tämä on erityisen helppoa, koska tuotteita on vain kaksi. Tärkeä osa yksinkertaisuutta on jättää turha markkinointivouhotus pois – homma kannattaa hoitaa niin, että siinä vaiheessa kun ihminen tulee lúkiolaiskannettavan sivuille, hän on jo täysin tietoinen siitä, että tuote on laadukas, halpa, ekologinen ja lukiolaiselle tehty. Jäljelle jää enää koon valinta, mahdolliset lisämyyntiominaisuudet ja itse tilaaminen. (Tämä tiedottaminen hoidetaan siis ennakkoon mainonnalla.)
Etusivulla komeilee tuotteen kaksi eri versiota – 12″ ja 14″ koneet, lyhyet ohjeet koon valintaan ja hinta. Näitä klikkaamalla pääsee kummankin koneen tuotekorttiin.
Tuotekortti kannattaa pitää visuaalisesti rauhallisena, jota tuotteen kuva ja osta-nappi eivät huku. Tuotekorttien ulkoasu on aika hyvin vakiintunut, ja sitä kannattaa noudattaa – vasemmalla kuva, oikealla hinta, osta-nappi ja lisätarvikelista. Kuvan alla linkit lisäkuviin, ja tuotetekstin saavat näkyville sitten ne, jotka jaksavat skrollata alaspäin. Tuoteteksti kannattaa aloittaa lyhyellä tiivistyksellä, ja käydä sitten asiat ajan kanssa läpi.
Kun asiakas on jo houkuteltu tuotteen perushinnalla paikalle, kannattaa tässä vaiheessa vielä yrittää lisämyydä asioita. Käytetyissäkin kannettavissa tietokoneissa ovat katteet aika tiukalla, mutta oheiskamassa kate saattaa olla yli 50%. Koneiden maalaus käsityönä Suomessa on kallista, ja suosittelin vahvasti Opinsysiä pyrkimään hinnoittelemaan se alle sataseen. Huomionarvoista on myös, että mun mielestä tehokkaampi tietokone ei ole erillinen tuote, vaan että peli- ja kuvankäsittelykäyttöä tarvitseville tehot voi myydä lisävarusteena.
Suosittelen vahvasti ,99 -hinnoittelua. Varusteleka saa jokaisen hinnan perään lisätystä yhdeksästä sentistä maksettua puolentoista ihmisen palkan. Vaikka viimeiset yhdeksän senttiä ärsyttävätkin, ei kukaan jätä niiden takia ostamatta, joten kyse on melkein ilmaisesta rahasta.
Lukiolaiskannettavan kannattaa painottaa sosiaalista mediaa markkinoinnissa
Opinsysillä on Lukiolaiskannettavassa hemmetin hyvä nimi ja helposti brändättävä ja tuotteistettava konsepti. Myös kohderyhmä on tosi selkeä ja helposti löydettävä: lukioon menevät, lukiolaiset sekä heidän vanhempansa. Lukiolaiskannettavasta kannattaakin rakentaa kaikkien lukiolaisten ja yläkoululaisten tuntema brändi, joka on lukion alkaessa itsestäänselvä vaihtoehto. Somessa on tähän nähden Adwordsiin verraten iso etu – tuote ja brändi tuodaan asiakkaan tietoisuuteen jo ennenkuin asiakas alkaa olemaan tietoinen tarpeestaan. Näin asiakas ei hairahdu etsimään tietoa hakukoneesta, jossa myös kilpailijat tarjoavat tuotteitaan. Optimi onkin, että asiakas, eli ysiluokkalaiset ja heidän vanhempansa, tehdään alkuvuodesta brändikampanjalla tietoiseksi siitä, miten ylivertainen Lukiolaiskannettava on, ja syksyn lähestyessä alkaa sitten aggressiivinen “osta tästä”-kampanja, jolla ohjataan aikaisemmin tavoitettu yleisö suoraan tuotekorttiin kulkematta Gigantin kautta.
Someina tarkoitetaan tässä tapauksessa Instagramia ja Facebookkia. Instagramista löytyvät nykyiset ja tulevat lukiolaiset, Facebookista näiden vanhemmat – noinniinkuin kärjistäen. Mun veikkaus on, että vaikka vanhemmat maksavat tuotteen, ostopäätöksen tekee nuori itse, ja siksi heidän tavoittamiseksi kannattaa käyttää enemmän resursseja. Asiahan on helposti mitattavissa markkinoinnin aikana, ja jos huomataan, että vanhempiin panostaminen tuottaa paremman tuloksen, painopisteen voi aina siirtää sinne.
Kevään ja alkukesän aikana suoritettava brändimainonta kannattaisi mun mielestäni pitää informaatiopainotteisena, eikä välttämättä usein edes ohjaa lukiolaiskannettavan nettisivuille. Videot ovat loistava mainoskeino, koska niiden katsojista saa muodostettua kohderyhmiä.. Kun lukioiden aloitus lähenee, saadaan ostamiseen kehottavista mainoksista paras tuotto, kun ne voidaan kohdentaa ihmisille, jotka ovat aidosti kiinostuneet tuotteesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset, jotka jaksoivat katsoa jotain videota vaikka puoleen väliin.
Prospecting, retargeting, re-engaging
Koska konsulttipäivä kului tiukasti itse keissin parissa, suosittelin Opinsysille mun luentoja, ainakin Sosiaalisen median perusteet yrityksille ja Facebook-mainonnan perusteet. Tärkeimpänä asiana nostin esille näistä sen, ettei kukaan osta mitään käydessään ensimmäistä kertaa nettikaupassa. Nettikauppaan ohjaava mainota jakautuukin kolmeen osaan:
Prospecting-mainonta on uusasiakashankintaa, ja sen tarkoitus on ohjata liikennettä firman sivuille, eikä rahan tulo ole tavoitteena ollenkaan. Prospecting-mainonta voi myös skipata nettisivut kokonaan, jos sen avulla voidaan muuten luoda hyviä kohderyhmiä – esimerkiksi videopohjaisessa prospecting-mainonnassa saadaan kohderyhmiä sen mukaan, kuinka pitkälle videota katsottiin.
Retargeting-mainonta näyttää mainoksia niille, jotka ovat jo käyneet verkkokaupassa, ja sen tarkoitus on jalostaa liikenne rahaksi. Retargeting-yleisöksi kelpaa myös esimerkiksi videoiden katselijat tai firman someseuraajat. Retargetingin tarkoitus voi olla myös muu kuin suora osto – esimerkiksi Lukiolaiskannettavat todennäköisesti ostetaan heinä- ja elokuussa, joten retargeting-mainonta voi ennen sitä tehdä suoraa myyntiä vähän pienemmällä liekillä, ja enemmän keskittyä kädenlämpöisen yleisön muuttamiseen kiehuvaksi.
Re-engaging muuttaa asiakkaat kanta-asiakkaiksi, tajusivat ne sitä tai eivät. Lukiolaiskannettavalla tämäkään ei ole ihan olematon asia, sillä neljännes (tai 10-20%, mitä lienee oikeasti) asiakkaista ovat isosisaruksia, joiden pikkusisarus menee keskimäärin 2 vuoden päästä itsekin lukioon.
Jälkimarkkinoinnilla on merkitystä
Todellinen markkinointiponnistus alkaa, kun asiakkaalta saadaan tilaus. Suomalaiset verkkokaupat lähettävät tilauksia hävyttömän hitaasti, tilaus pitäisi saada lähtemään mielellään saman päivän aikana. Haaste ei lopu siihen: tilauksessa pitäisi olla myös sisällä kaikki se, mitä tilattiin. Oikean tavaramäärän pitäminen varastossa, tilausten nopea ja tehokas käsittely sekä virheettömyys edellyttävät hyvää järjestelmällisyyttä, ja sitä on vaikea saada aikaan ilman ERPiä, siis toiminnanohjausjärjestelmää. Siksi suosittelinkin myös Opinsysille Refoxia – suomalainen ERP, johon kuuluu kiinteästi verkkokauppa.
Jos asiakas saa nopeasti tilauksensa, tilaus sisältää sitä mitä pitääkin, ja tuote on sellainen mitä markkinoinnissa annettiin olettaa, hyvällä säkällä asiakas kertoo kokemuksista eteenpäin. Asiakkaiden spontaanit suositukset ovatkin varmaan tehokkainta markkinointia, mitä maa päällään kantaa. Niiden aikaansaamisen vähimmäisvaatimus on se, että kaikki menee niinkuin pitääkin, mutta hommaa voi myös vähän lisäavittaa.
Suosittelin Opinsysiä kiinnittämään huomiota lähetyksen pakkaukseen – hyvä pahvilaatikko sekä säästää rahaa, että tekee tilauksen vastaanottamisesta miellyttävää. Hyvän pakkauksen lisäksi kannattaa kokeilla yllätyslahjoja. Kannettavan tietokoneen mukana voi tulla esimerkiksi nättejä tarroja, halvat nappikuulokkeet tai jotain muuta kivaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret arvostavat yllätyslahjoja, mutta lahjojen pitää olla laadukkaita. Esimerkiksi mukana tulevien tarrojen ei kannata olla mitään lukiolaiskannettava.fi -mainoksia, vaan aidosti nättejä (ja epäkaupallisia) koristeita, joita liimata koneeseensa. Jyväskyläläisenä firmana Opinsys päätti laittaa tilauksen mukaan yllätyslahjana Pandan makeisia, ja tästä on tullut asiakkailta hyvää palautetta.
Asiakkaita voi myös kannustaa tekemään unboxing-päivityksen someen erillisellä kampanjalla. Lähetyksen mukaan voi laittaa lapun, että ota kuva sun uudesta Lukiolaiskannettavasta, laita se instagramiin hashtagilla #lukiolaiskannettava ja vinkkaa päivitys sähköpostilla meille, niin pistetään sulle kirjekuoressa nappikuulokkeet.
Lukiolaiskannettavat ovat myynnissä
Opinsys teki hienon työn, ja sai lukiolaiskannettava.fi:n avattua riittävän ajoissa, että tälle vuodelle päästiin myymään tietokoneita. Jos sulla on kotona lukiolainen ilman omaa kannettavaa, suosittelen vahvasti tätä tuotetta – itse tietokone on miljoona kertaa parempi kuin samanhintainen uusi, ja koneen mukana tuleva softa on aidosti hyvä juttu lukioon.
Suosittelemaani Refoxia ei saatu auki tälle syksylle, sillä Refox ei pystynyt ottamaan uutta asiakasta tarpeeksi nopealla aikataululla. Kauppa avattiin nyt väliaikaisesti Shopifyllä, ja Refoxiin ilmeisesti siirrytään sitten ensi vuodeksi.
Mä voin auttaa myös sun firmaa
Multa saa apua myös halvalla. Järkkään pari kertaa vuodessa 50 euron yleisöluentoja, joissa käydään läpi, miten digitaalinen markkinointi toimii, ja miten tehdään hyvä verkkokauppa. Suosittelen näitä myös niille, jotka ostavat mun konsultointipäivän, koska sitten ei tartte käydä yleisiä asioita läpi kalliilla ajalla.
Se, mitä Opinsys kaikesta tästä ilosta maksoi, ei ole mikään salaisuus. Sieltä ostettiin multa kiinteähintainen 2900 euron konsulttipäivä, jossa käytiin tunnin ennakkoneuvottelu, minkä jälkeen viikon päästä mä tulin päiväksi Jyväskylään.
Jos sun firmalla on tarkoitus pistää kuntoon verkkokauppa tai laajentaa sen myyntiä, mun konsulttipäiväni maksaa itsensä takaisin nopeasti. Mun avulla vältät hölmöilyn, minkä lisäksi voit keskittyä asioihin, joiden avulla oikeasti saadaan kauppaa. Mä tiedän, koska mä myös teen, en pelkästään opeta.
