Joulun alla nekin peikot, jotka muuten eivät somessa markkinoi, alkavat kaataa rahaa Metan ja Googlen laariin. Koska somea ja Googlea käyttävä massa ei kuitenkaan lisäänny, menevät kasvavat markkinointibudjetit mainostajien väliseksi kilpailuksi, ja tavoitetun ihmisen hinta nousee ihan hirvittäväksi. Kannattaako tässä taloustilanteessa suomalaisen PK-yrityksen edes antaa rahojaan nettijäteille? Joo, kyllä kannattaa.
Nettisivut eivät ole firmalle pakollisia, mutta internetissä pitää edustaa. Tämän artikkelin juju on siinä, että monelle firmalle olisi paljon parempi vaihtoehto pitää huolta, että firma ylläpitää hyvää Facebook-sivua ja löytyy Google Mapsista. Internet ei nimittäin enää pyöri pelkästään nettisivujen ympärillä, vaan on siirtynyt paljon enemmän Facebookin kaltaisiin alustoihin. Nettisivut maksavat
Kävin eilen Oulussa OAMKin Hurmos-hankkeen osana kertomassa siitä, miten huumori on luonnollinen ja olennainen osa Varustelekan viestintää. Hommahan lähti siitä, että luin itseni suomen kielen laitokselle yliopistoon, lukiessa mua kehotettiin mm. tutkimaan omaa alitajuista kielenkäyttöäni eri tilanteissa. Varustelekaa tehdessäni päätin ehdottomasti olla käyttämättä myynti- ja mainoskieltä, olla raivorehellinen ja ironinen.
Atria oli pistänyt tänään Hesariin ison mainoksen siitä, miten kotimainen naudanliha on puhtaampaa ja vastuullisempaa kuin ulkomainen. Mainoksessa otettiin kantaa suomalaisiin vesiin ja peltoihin, eikä kellekään jää epäselväksi, että tarkoituksena oli oikeastaan saada ihmiset ajattelemaan, että eihän tää liha ole ollenkaan ympäristölle haitallista. Sorkanjäljestäkin kasvaa ruoho eläväistä luontoa symboloiden. Jopa
Teinpä tässä eräänä päivänä linkin mukaisen mainoksen, ja asiakaspalvelun seuraava aamu alkoikin hauskasti sillä, että joku tiukkaa puhelimessa, millä oikeudella me näin tehdään ja miten me kehdataan, ilman, että aspajengillä on hiukkasenkaan aavistusta siitä, mistä edes on kyse. Avaan nyt vähän, että miksi me tehdään tämmöistä mainontaa. Natolankamainos on tyypillinen
