Uusi Tuntematon on katsomisen arvoinen leffa.

Uusi tuntematon nähty. Jos ketä mietityttää, on oikeasti katsomisen arvoinen elokuva.

Kun kuulin ekaa kertaa, että tätä on taas tulossa, ensimmäinen ajatus oli harmi, kuten varmaan monella muullakin. Kyllähän noita valmiita tarinoita sodasta riittäis, ei aina tarvitsisi sitä samaa, jos ei uutta käsistä haluakaan kirjoittaa.

Ilmestymisen lähestyessä aloin hyväksyä ja ymmärtää. Tuntematon sotilas on Suomen kansalliseepos ja säilyttänyt asemansa pitkään. Melkein jokainen tuntuu lukeneen sen, mutta koitapa löytää joku, joka on jaksanut kahlata läpi Kalevalan. Millään muulla käsikirjoituksella leffa ei olisi saanut niin suurta huomiota. Massat puhuvat, on demokraattista hyväksyä se.

Elokuvan nähtyäni silmät avautuivat vielä kerran uudestaan: tämä ei ole mikään uusinta vanhasta, vaan ihan oma, itsenäinen elokuvansa. Tuntematon sotilas on saanut kirjana suosionsa ihan syystä – se on tosi hyvä tarina, jossa on tosi hyvät hahmot. Kuten hyvä kansalliseepos, se on myös mielettömän laaja kokonaisuus, josta kyllä mahtuu tekemään tulkinnan jos toisenkin. Louhimiehen Tuntematon on tähän astisista kaunein ja eniten tunteisiin vetoava, ja elokuvan nähtyäni pidän ihan täysin perusteltuna, että pohjana käytettiin Väinö Linnan kirjoja. Kannattaa hyväksyä se, että kaikki romaanit eivät ole vain romaaneita toisten joukossa, vaan jotkut muuttuvat legendoiksi. Silloin ne synnyttävät muuta taidetta ihan aiheesta.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.