Vegaaninen palautusjuoma ja muut hukatut mahdollisuudet

Kävin eilen Tampereessa Elintarviketeollisuusmessuilla kertomassa, miksi Varusteleka menestyy ja miten me aiotaan saada merkittävää tulosta vientikaupalla. Luennon loppuun kirjasin pari helppoa ideaa, mitä suomalainen elintarviketeollisuus voisi hyvin hyödyntää. En tiedä, oliko paikalla kuulemassa loppujen lopuksi ketään, jolla olisi mahdollisuus toteuttaa näitä ideoita. Mun kuvani suomalaisesta elintarviketeollisuudesta perustuu pelkästään siihen, mitä näen kuluttajana, mutta sitä aika lailla vahvisti hauska tilanne, kun Elintarviketeollisuusmessujen ainut instanssi, joka möi ruokaa (Tampereen Messu- ja Urheiluhallin ravintola) ei osannut vastata, onko kasvisvaihtoehdossa proteiinia, koska kukaan paikalla olleista ravintola-alan ammattilaisista ei tiennyt, mitä on proteiini. Sain kuitenkin selville, että kasvisvaihtoehtona on samaa raastetta mitä salaattipöydässä, mutta paistettuna.

Vegaani + proteiini = profit

Ruoan kuluttajakaupassa on jo vuosia jyllännyt kaksi isoa trendiä – proteiinipitoinen ruoka treenaajille ja eläinperäisten proteiinien korvaaminen kasvisvaihtoehdolla. Jotenkin voisi kuvitella, että nyhtökauran ja härkiksen menestys herättäisi muut toimijat hyppäämään samaan laivaan edes vuosien viiveellä, mutta ei – mainittujen proteiinien lisäksi kasvipohjaista proteiinia tuottavat suomalaiseen ruokakauppaan etupäässä ruotsalaiset ja hollantilaiset. Valiolla on toki mielenkiintoinen vaihtoehto – kidutetun lehmän maidosta tehty kuumennusta kestävä raejuusto, mikä ehkä enemmän näyttää ison tekijän vastaiskulta tilanteeseen, jota ei kunnolla osata ymmärtää.

Tässä olis ilmainen vinkki: jos et halua käyttää kidutetun lehmän maitoa proteiininlähteenä treenatessasi, joudut sekoittamaan itse palkkarisi pahanmakuisista jauheista. Ruotsalaiset valmistavat kyllä kasvispohjaista palautusjuomaa, mutta näitä purkkeja tarvitsee vetää palautumista varten kaksin kappalein, mikä tekee jo valmiiksi kalliista tuotteesta erityisen kalliin. Jos et muistanut ottaa palautusjuomajauheita mukaan salille, tai et vaan tykkää vitun pahan makuisesta palkkarista, ei kaupassa ole sulle yhtään sellaista kasvipohjaista juomaa, patukkaa tai einestä, joka olis helppo syödä liikkeessä ja jossa olis palautukseen riittävä määrä proteiinia.

Vegaanius on neuvoteltavissa

Koska helsinkiläisen rahakkaan kuluttajan ja maaseudulla asuvan köyhän ja päähänpotkitun ruoantuottajan välillä on valtava kuilu, voin paljastaa, etteivät kaikki helsinkiläishipsterit ole vegaaneja siksi, että kyseessä on uskonlahko, eivätkä kaikki ole toiminnassaan täysin joustamattomia. Eläinperäisilläkin tuotteilla pääsee jo pitkälle, jos pitää huolta, ettei eläintä nyt aivan varsinaisesti kiduteta, ja että tuotteen hiilidioksidijalanjälki on pieni. Esimerkiksi suomalaisista, raakanakin syötäväksi kelpaavista kananmunista olisi tosi helppo tehdä laadukkaita hipsterinkestäviä palkkareita, jos joku tajuaisi tehdä kananmunatuotteen muistakin kuin kidutetun kanan munista.

Jo rehellisyys on riittävän eettistä

Helvetin hyvää työtä Suomessa tekee Juustoportti – firma on ymmärtänyt eettisyyden mahdollisuudet ja sen, että eettisen vaihtoehdon tarjoamisen voi tehdä testinä, eikä sen takia tarvitse lopettaa firman olemassaolevaa epäeettistä toimintaa. Juustoportti on lanseerannut loistavan Vapaan lehmän tuotesarjan, jossa lehmien hyvinvointiin on tehty oma, luomun homeopatiahörhöilystä ja byrokratiasta riippumaton standardibrändi, joka kuluttajalle uskottavalla tavalla tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka kokevat, että heillä on varaa maksaa siitä, ettei elukoita kiusata mahdottoman paljon ruoan tuotannon takia. Olennaista on huomata, ettei vapaan lehmän tuotteiden myynti ole estänyt millään tapaa Juustoporttia jatkamasta kidutettujen lehmien maidosta tehtyjen tuotteiden myyntiä – firma siirtää vastuun kuluttajalle tarjoamalla vaihtoehdon. Muut eläinperäisten tuotteiden kanssa toimivat isot instanssit eivät joko uskalla lanseerata kilttejä tuotteita muiden tuotteiden mustamaalaamisen pelossa, tai sitten ovat vaan ihan vitun kujalla kuluttajatrendien suhteen.

Suomessa on muuten tehdas, joka tuottaa hyvin brändättyjä kauramaitoja ja jugurtteja (Yosaa ei lasketa, koska se ei yritä saada maitojugurtin juojia vaihtamaan) – arvatkaa kuka sen omistaa? No ruotsalaiset.

Käytetystä terminologiasta

Lasken parsinnavettamaidon kiduttamalla tehdyksi tuotteeksi, samoin puuduttamatta nuputtamisen. Maito, jota ei ole brändätty luomuksi tai vapaan lehmän maidoksi, saattaa silti olla tiloilta, joilla lehmät pääsevät näkemään elämänsä aikana ruohoa ja auringon, ja eläinlääkäri on mukana nuputuksessa. Nämä tilat ovat silti normaalituotannossa vähemmistössä, ja täten on todennäköisintä, että esimerkiksi mikä tahansa Valion tuote, joka ei ole luomua, on kiduttamalla tehty.

Kidutetuista kanoista vinkkinä, 40 % kuluttajista on sitä mieltä, että virikehäkki on julma tapa tuottaa munia. Vaikka itse olisi sitä mieltä, etteivät eläimet tunne kipua tai pysty kärsimään henkisesti, kannattaa silti tiedostaa, että tuotteen loppukäyttäjä voi olla toista mieltä, ja valmis maksamaan paremmasta kohtelusta.

Vaikka heraproteiini on ylijäämätuote ja sitä kannattaa käyttää niin kauan kuin juustonvalmistus pysyy entisellään, ylijäämätuotteidenkin suuri suosio johtaa suurempaan tuottoon maidon jalostuksessa, mikä lisää maidon jalostamisen kannattavuutta ja siten maidon tuotantoa. Maapallo lämpiää tällä hetkellä hälyttävän paljon, ja asialle pitäisi tehdä tosi isoja asioita nyt heti ja myös pienessä Suomessa. Eläinproteiinien poisjättö tai merkittävä vähentäminen ovat autoilun ja lentämisen poisjättämisen tai vähentämisen lisäksi yksittäisen ihmisen merkityksellisin tapa vaikuttaa tilanteeseen – politiikassahan edes Vihreät ei ota ilmastonmuutosta tosissaan.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.