Oispa kestäviä vaatteita

Hesarissa oli hieno henkilöjuttu Timo Rissasesta, joka opettaa New Yorkissa vaatesuunnittelijoita kestävään kehitykseen. Kantsii lukea. Inspiroiduin kirjoittamaan siitä, miten meidän samankaltaiset ajatukset näkyy Varustelekan toiminnassa:

Lekassa on aina ollut kestävää kamaa.

Olen tehnyt Varustelekaa nyt 14 vuotta, ja oon tavallaan vähän sokeutunut sille, mitä Lekan ulkopuolella tapahtuu, joten aina kun kohtaan “normaalin vaatekaupan vaatteen”, tulee niiden heikko laatu aikamoisena shokkina. Vedin yrittäjyyden alkuajat oikein perinteisen suomalaisen miehen mallilla, jossa työtä tehdään väsyksiin asti ja jaksamista koitetaan hakea syömällä. Samalla kun rupesin rahalla palkkaamaan työntekijöitä, tein toisenkin fiksun elämänmuutoksen: laihdutin 32 kiloa pois ja rupesin normaalipainoiseksi. Tällöin avautui armeijakamakauppiaalle ihan uusi maailma: käytännössä aina, kun saatiin jotain uusia ylijäämävaatteita, mä mahduin niihin! Erityisen kivaa oli löytää jotain yli 50 vuotta vanhaa, koska ne vaatteet oli sekä käytännöllisiä, että tyylikkäitä, että vielä ihan käsittämättömän hyvin tehtyjä. Mun nykyinen pukeutumistyylini kehittyikin just näiden aarteiden pohjalta.

Sveitsiläiset sarkahousut Varustelekasta, 34,99 €. Tähän hintaan saa tosi hyvälaatuisesta materiaalista tehdyt housut, joissa useimmissa on mm. käsinommellut napinlävet.

Varusteleka onkin siitä jännä kauppa, että kun yleensä käytetty tarkoittaa vähän huonoa ja kuppasta, meillä se tarkottaa usein sellasta laatua, ettei sitä nykypäivänä saa uusissa vaatteissa vaikka kuinka paljon maksais. Hyvien ylijäämävaatteiden myyntiin metsästys on yks hienoimpia hommia meillä, ja myös meidän kanta-asiakkaat tietävät hyvin, mistä on kyse, kun jotain uutta sellaista saadaan. Euroopan sotavoimat on kuitenkin Suomea ja Iso-Britanniaa lukuunottamatta olleet jo pitkään jatkuvan ja tosi ison pienennyksen alla, eikä käytettyä tavaraa ole ollenkaan samassa mittakaavassa enää saatavilla – varsinkin kun ottaa huomioon, että Varusteleka on nyt kymmenen kertaa isompi kuin kymmenen vuotta sitten, ja me ollaan luotu näille kamoille aikamoinen kysyntä.

Mil-Tec ja Brandit on vain välivaiheita

Käytetyn ylijäämän riittämättömyys tuli mulle selväksi jo Varustelekaa perustettaessa, ja taisin alkaa myymään Mil-Tecin reisitaskuhousuja jo kolme kuukautta Lekan perustamisen jälkeen. Syy oli aika selvä: suomalaisista miehistä 66% on ylipainoisia ja 20% lihavia (THL), meidän saamista ylijäämämaastopuvuista ehkä 20% sopii ylipainoisille ja 2% lihaville.

Toinen syy on sellainen, jonka veikkaan ainakin osasyyksi Inttistoren tuhoon – pelkkää sarkaa, maastokuviota ja kenttävihreää myymällä ei vielä kokonaisia vaatekaappeja sisusteta. Vaikka Varusteleka onkin monelle reserviläiselle, eränkävijälle ja ulkoilijalle pääasiallinen vaatettaja ja varustaja, pääosa meidän myynnistä tulee ihan tavallisten ihmisten ihan tavallisista arkivaatteista, repuista ja kengistä. Meidän kolme tärkeintä tuotetta ovat Merinohuppari, iso Mil-Tecin reppu ja Merinosukat. “Siviiliin” sopivien kätevien tuotteiden myynti on mahdollistanut meidän kasvun nykyiseen kokoon, ja meidän nykyinen koko taas on mahdollistanut esimerkiksi meidän todella ärhäkkäällä aikataululla luodun M05-malliston.

Varustelekan parhaiten myyvät tuotteet: mustaa arkitekstiiliä

Mil-Tec ja sen kilpailija Brandit olivat pitkään meidän tärkeimpiä brändejä, ja ne ovat ihan jees – tavara tulee meille vain yhden väliportaan kautta, joten tuotteiden laatu on paljon parempaa kuin samanhintainen tavara tavallisissa vaatekaupoissa. Kolmenkympin housut on silti kolmenkympin housut – materiaali on todella kestävää ja pitää nykyään värinsäkin ihan hyvin, mutta ompeleiden tai nappien pitävyydeltä ei voi odottaa mahdottomia. Näillä oli kuitenkin pienen firman mentävä, sillä laadukkaammat vaatteet maksoivat ainakin neljä kertaa enemmän.

Meidän omatuotanto näyttää nykyään voimansa

Meillä on ollut toooosi pitkään intohimona suunnitella itse vähän parempia vaatteita, ja tuottaa ne just oikealla hinta-laatusuhteella. Omaa tuotantoa on käynnistelty rauhassa, oppimaksut on maksettu ja nyt aletaan olla aika hyvässä vauhdissa. Ylläolevan kuvan kolmesta parhaasta tuotteesta kaks on meidän oman brändin tuotetta, ja meidän oma reppumalli kurkistelee viidenneksi parhaana. Siinä missä vielä kolme vuotta sitten meidän 20 parhaan tuotteen listasta yli puolet oli Mil-Teciä tai Brandittia, halpamerkeillä on listalla enää yksi tuote – ja syystä, sillä toi reppu on oikeasti kestävä ja hyvä tuote.

Särmä on vähän parempaa

Kun me aloitettiin omaa tuotantoa, me kuviteltiin, että meidän kannattaa katsoa meidän lukumääräisesti eniten myyvät tuotteet ja tehdä omia versiota niistä, koska muuten meillä ei riitä myynti tehtaiden minimimääriin. Me saatiin ihan jees kamaa, mutta ei se merkittävästi häikäissyt Mil-Teciin verrattuna. Merinohuppari oli kai ehkä ensimmäinen tuote, joka poikkesi tästä – mitään vastaavaa ei ollut millään meidän tavarantoimittajalla, eikä oikein Suomessa myynnissä muutenkaan, eikä meillä ollut oikein ollenkaan kokemusta niin laadukkaasta ja kalliista tuotteesta. Riski kannatti, hupparista tuli paljon parempi kuin sen esikuvat, ja se on tosiaan meille eniten rahaa tuova yksittäinen tuote.

Kansan Farkuissa oli muutakin erikoista kuin mainoskampanjan mallit. Niissä ei ole mitään kulutuspesua tai valmiiksi tehtyjä reikiä, joten ne kestävät helkkaristi pidempään kuin farkkukauppojen kalliimmat farkut.

Nykylinjauksena Särmälle on, että me ei koitetakaan saavuttaa Mil-Tecin hintatasoa, vaan me tehdään jotain parempaa. Särmä-brändin tarkoitus on tehdä vaatteita, joihin ihmisillä on rahaa, kuitenkin sortumatta paskaan laatuun. Tää tarkoittaa, että kolmen kympin housuja me ei tulla tekemään – tän kevään tulevat housumallit ovat 69,99 ja 79,99 hintaluokissa – mutta tähän hintaan saakin sitten sellaista kamaa, että se kestää oikeasti vuosia käyttöä, ja käyttäjältä toiselle. Näkyvissä ei ole, että me lähivuosina tehtäisiin halvemman hintatason tuotteita, mutta meidän muutama nykyinen sellainen pysyy tuotannossa. Näille tullaan tänä vuonna lanseeraamaan Särmä Import -brändinimi, jotta jengi selkeämmin tiedostaisi, että halpa hinta näkyy sitten vähän näissä. (Import on toki hassu sana, kun suurin osa meidän parempilaatuisistakin tuotteista on tuontikamaa, mutta ei nyt selkeämpääkään sanaa löydetty.)

Uudenlainen ylijäämä

Nokkelimmat havaitsivat edellisessä kappaleessa käyttäjältä toiselle kestämisen – yksi meidän tän vuoden tulevista projekteista on kiertotalous. Tästä tullaan kertomaan tarkemmin myöhemmin, kun ollaan päästy lyömään suunnitelmia enemmän lukkoon, mutta lyhykäisyydessään ideana olis ostaa meidän omien brändien tuotteita takaisin ja myydä niitä käytettynä puoleen hintaan. Meidän kama ensinnäkin kestää sitä käyttöä tosiaan useammalle ihmiselle, ja toisekseen, kun me ostetaan keskitetysti takaisin meidän tuotteita, päästään me myymään niitä samalla tavalla kuin armeijaylijäämää – yhtä tuotetta on tarjolla montaa eri kokoa ja väriä, ja tuotekuvauksetkin ovat valmiina, ne kun on uutta varten aikoinaan tehty. Tehokkuus on ihan eri luokkaa kuin nykyisillä käytettyjen tekstiilien kaupoilla, joissa melkein jokainen tuote on yksilö.

Jos kuluttaja ei korjaa itse vaatteitaan, sen voi myydä palveluna

Jos kiertotaloustuote palautetaan meille rikkinäisenä, sekään ei välttämättä ole ongelma. Meidän tuotteissa on takuu, ja me pyritään jo nyt hoitamaan takuuasiat korjaamalla rikkinäinen tuote sen sijaan, että heitettäis roskiin ja annettais uus tilalle. Haaveina olis myös jossain vaiheessa tarjota merkistä riippumatonta korjausompelua. Suomessa paikan päällä tehty työ ei varmasti ole halpaa, ja usein olis varmaan halvempaa ostaa uus samanlainen, mutta me halutaan uskoa, että on riittävästi ihmisiä, joita silti kiinnostaa rikkinäisen korjaaminen. Maapallon tuhoaminen aina uutta ostamalla on hinta, jonka joutuu sit myöhemmin maksamaan korkojen kanssa.

Meillä on tosin ens vuoden projektit jo päätetty, joten tässä olis jollekin ompelutaitoiselle ilmainen bisnesidea. Koska internet, tää ei edes vaadi toimitiloja – riittää, että työvälineet on kotona. Ompelu tuotteistettaisiin (ilmaiseen) verkkokauppaan tyyliin “housujen vetoketjun vaihto”, “napin ompelu tai niittaus”, “haarasauman korjaus”, asiakas laittaisi ostoskoriin tarvitsemansa korjaustoimenpiteet, maksaisi verkkopankissa etukäteen ja lähettäisi tavarat postitse yrittäjälle, esimerkiksi postin asiakaspalautusta käyttäen. Yrittäjän ei tarvitse laskea jokaiseen yksittäiseen tilaukseen käytettyjä tunteja tai minuutteja, vaan kiinteät hinnat ovat tuottavia tilausten tuottavuuden keskiarvon takia. Heti yrityksen perustamisen jälkeen hinnat ovat arvauksia, ja ne säädetään kohdilleen sitten kun kokemusta kertyy siitä, minkälaisia töitä asiakkaat tilaavat ja kuinka nopeasti niistä selvitään.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.