Reserviläiskarkurit

Viime vuosina on moninkertaistunut sellainen ilmiö, että reserviläiset vaihtavat statuksensa siviilipalvelusmieheksi. Kun asia pääsi otsikoihin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja haukkui uudet sivarit ensin rintamakarkureiksi (rintamakarkuruus on rikos), mutta lievensi termiä sitten reserviläiskarkuruudeksi. Puolustusministeri otti innolla uuden termin käyttöön, ja kertoi ainakin, etteivät nämä ihmiset ansaitse arvostusta.

Sivariuden voi aina kieltää lailla.

Ensinnäkin, tyypit hei: siviilipalvelus on ihan laissa tarkoituksella säädetty vaihtoehto, kuten on myös reserviläisen siviilipalvelus. Kyse ei ole edes mistään ilmoitusluontoisesta asiasta, vaan hommaan sisältyy viikon verran valtion maksamaa koulutusta, jonne lähteminen ei ole mikään pienen kynnyksen juttu. Nää tyypit näkee ison vaivan käyttääkseen valtion heille ihan tarkoituksella rakentamaa oikeuttaan. Ihan samalla tavalla kuin molemmat lausujat todennäköisesti syövät lihaa ja omistavat polttomoottoriauton, vaikka vaihtoehtoja on, ja nää toimintatavat vaikuttavat suuresti ilmastonmuutokseen, joka lienee suurin konflikteja aiheuttava riski lähitulevaisuudessa. Miksipä eivät tekisi niin, ne ovat kuitenkin laillisia asioita, vaikka heikentävätkin Suomen turvallisuustilannetta.

Hauskinta koko hommassa on kuitenkin se, kuinka vitun kujalla kumpikin on siitä, miten hoitaa oma työnsä hyvin. Ymmärrän kyllä, että maanpuolustus on molemmille varmasti suuri kunnia-asia, ja jos joku käyttää laillista oikeuttaan olla osallistumatta siihen, honor vaatii suuttumaan. Toimintatapa on inttiteemaan luonnollinen: ei edes harkita järjestelmän korjaamista, ainoa palaute on räyhääminen. Tää on nimenomaan sellaista toimintaa, joka vielä enemmän ajaa jengiä vaihtamaan reserviläisstatuksensa. Näiden herrojen asema mun nähdäkseni edellyttäisi maanpuolustuksen kokonaisedun ajamista, mihin ihan ensimmäiseksi kuuluu kiukun nieleminen ja toisekseen asioiden korjaaminen.

Jos taas armeija on jostain syystä se maailman ainut organisaatio, jossa positiivisella vahvistamisella ei ole merkitystä, ja vittuilu ja määräily on ainut tapa saada ihmiset tekemään jotain, puolustusministeri voi pauhaamisen sijaan aina esittää hallitustovereilleen siviilipalveluksen lakkauttamista. Kyllä siinä maanpuolustushenki kasvaa!

Ongelmana on ainakin markkinointi

Mä olen 14 vuotta Varustelekassa kuunnellut erilaisia hienoja inttijuttuja ja sitä, miten vapaaehtoinen maanpuolustus voi olla mielekästä ja palkitsevaa. 2000-luvun alussa mulla oli semmoinen tilanne, että mä en voinut lähteä heti lukion jälkeen pois kotoa. Sivari oli aika helppo ratkaisu, koska ainut syy käydä armeija oli kunnia, mitään oikeasti positiivisia puolia siitä ei annettu – enemmän oikeastaan naureskeltiin sillä, kuinka kurjaa intissä onkaan. Armeijan oma osuus markkinointiin oli 6-9-12 INTTI ON JEES! -video, jonka myötähäpeään yltää ainoastaan Agapio Racing Team. Palvelus olis mulle tarkoittanut 6 kuukautta Hyrylässä, joka valmistautui jo lakkautukseensa, eikä varsinaisesti vaikuttanut paikalta, jossa oma panos riittävässä uhassa Venäjää vastaan olisi tuntunut merkitykselliseltä.

Nyt tulee se juju, Nyberg ja Niinistö huomio! Mitä intin olis pitänyt silloin 2000-luvun alussa tehdä, olis että sen olisi pitänyt ehdottaa mulle palvelusta vaikka rannikkojalkaväessä – embrace the suck, sissinä on siistiä, pääset ampumaan lokkeja PKM:llä. Mut olis aivan varmasti saatu motivoitua hakemaan lykkäystä ja käymään intti vähän myöhemmin, jos olisi osattu kertoa, mitä eri siistejä vaihtoehtoja asepalveluksen käymiseen on. Sama koskee reserviläisiä: jos sun palveluksesi suoritettiin lakkautetussa varuskunnassa, sun koulutuksesi koskee asejärjestelmää jonka käytöstä on luovuttu, kertauskutsua ei ole kuulunut ja Cooperin testissä et jaksa juosta edes minuuttia, et välttämättä koe, että Reserviläisliitto tai puolustusvoimat antaisivat sulle paljoa arvostusta, vaikka pysyisitkin reservissä. Reserviläisiä voisi esimerkiksi aktivoida a) antamalla nykytilanteen kannalta merkittävää täydennyskoulutusta ja järkevä palveluspaikka, b) järjestämällä mielekkäitä kertausharjoituksia niitä haluaville ja c) antamalla myös siviilielämään arvokasta sisältöä, esimerkiks järkkäämällä liikunta- ja ravintokoulutusta, jossa kolmenkympin kaljamaha palautuu sikspäkkiin ja portaatkaan ei enää hengästytä. Niin, ja jos jälkimmäistä, palveluskykyä ehkä eniten edistävää toimintaa jo järkätään, sitä pitäis järkätä laajemmin ja markkinoida niin, että jengi jopa tietäis sen olemassaolosta. Jos taas rahat eivät riitä koko reservin kertauttamiseen tai kouluttamiseen, ei varmaan kannata itkeä parin tuhannen sivarin perään.

Markkinointia, hyvät herrat. Markkinoikaa hyviä puolia ja jättäkää se motkotus pois. Tilanne olis ihan sama, kuin jos Anttila olis ennen kaatumistaan siirtynyt syyllistämään kansaa, että mitäs tilaatte halvemmalla parempaa laatua netistä, ette ansaitse arvostustamme.

Pääsiskö reserviin?

Ja hei, minkä hemmetin takia homma ei toimi toisinpäin? 18-vuotiaana jos laitat kutsunnoissa ruksin väärään kohtaan, et voi enää ikinä vaihtaa siviilipalvelusta armeijaan, mutta armeijassa voit vaikka vielä 11 kuukauden jälkeen häipyä sivariin, ja mahdollisuus ulottuu reserviläisyyteen asti. Olisko mulle mahdollista vaihtaa mun statukseni reserviläiseksi? Kuulisin innolla erilaisista täydennyskoulutusvaihtoehdoista. Mä tykkäisin esimerkiksi kahlata jäisessä rantavedessä sissiteltta selässä kolmatta vuorokautta valvoneena. En esimerkiks istua rekan hytissä Webasto päällä, mutta siitäkin tykkää joku, joten sekin kannattaa tarjota vaihtoehdoksi.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.