Kenellä digipommi maksatetaan? Tätä kysyvät nyt OP:n työntekijät
OP tiedostaa, ettei se tai muu pankkisektori ole ollenkaan ottanut iloa irti digitaalisuuden mahdollisuuksista, ja nyt, kun oikeastaan on jo vähän myöhäistä, on viimeinen hetki tehdä jotain.
Työntekijät repivät pelihousunsa ja toteavat, että kaikki on ennenkin ollut hyvin ja yrityshän tuottaa voittoa, joten ei kai tässä nyt mitään isoa muutosta tarvita?
OP on sentään jonkinlainen keihäänkärki digiasioissa PIVOnsa kautta, ja silti sillä ei esimerkiksi ole mobiilissa toimivia nettisivuja ollenkaan, eikä mobiilisovelluksessa voi hoitaa kaikkia palveluita. Mun asiakkuus on ollut OP:ssa vissiin kymmenen vuotta, ja silti mun pitää aina välillä käydä näyttämässä naamaani konttorilla asioissa, jotka mun nähdäkseni voisi hoitaa 100% etänä. OP:n nykyinen digitalisaatio onkin – PIVOa lukuunottamatta – aika lailla pelkästään sellaista ajattelua, että mitä ennen joutui hoitamaan aina konttorissa, voi hoitaa nyt himassa, eikä kukaan ole vaivautunut miettimään, voisko tämä digitaalisuus tarjota ihan uuden tavan hoitaa asioita, tai mahdollistaa kokonaan uusia palveluita.
Kuvaavaa OP:n digiloikassa on, että firma rupesi hetki sitten veloittamaan euron per kerta (oikeesti! ei edes senttiä, vaan euron!), jos haluat katsoa yli 3 kk vanhoja tilitapahtumia. Jokainen Google-haku on aika lailla raskaampi tapahtuma, että siitä miettimään, paljonko kukin olisi Googlelle velkaa, jos jokainen haku maksaisi euron… Suomen pankit nyt ovat toki muutenkin ihan vitun kujalla esimerkiksi siitä, miten maksamisen ja rahanliikuttelun pitäisi tapahtua. Jos joku haluaa suomalaisilla pankkitunnareilla ostaa Varustelekasta kymmenellä eurolla suklaata, pitää osata pankin pakottama vaikeasti muistettava käyttäjätunnus salasanoineen, sekä yleensä kantaa mukana ihan fyysistä avainlukulistaa – “digitalisaatio” sitten on sitä, että avainlukulista löytyy kännykästä, vittu jee. Yhden sivun ostoskorin jälkeen maksamiseen tarvitaan neljä sivua. Jos mä haluan ostaa Amazonista kahdella tonnilla kannettavan, mun tarttee painaa yhtä linkkiä ja kliks, maksettu ja matkalla, ei yhtään sivua ladattu maksamiseen. Onpa ilo, että suomalaisena yrityksenä on helkkarin vaikeaa myydä suomalaisille, mutta kansainvälisesti suomalaisten rahat saadaan kyllä irti ilman turhaa vaivaa. Suomessa myydäänkin verkon kautta nykyään ihan perkeleesti pikavippiä, koska se on ainut kotimainen maksutapa, joka ei vaadi avainlukulistoja ja sellaista hankalaa kirjautumista, jota ei kännykän virtuaalinäppäimistöllä paljoa huvittaisi tehdä. Olisko pankeilla käynyt mielessä, että noi yli sadan prosentin korot, mitä näistä laskuna myytävistä osamaksuista maksetaan, vois käyttää vaikka pankin rahastosijoituksiin? Pankki, kuluttaja ja Suomen valtio voittaisi.
PIVO on tosiaan oikeasti erilainen ja hyvä ratkaisu – mobiiliappi, joka pelkällä PIN-koodilla kertoo sun tilin tilanteen, rahan menon ja, mikä hienointa, antaa arvion siitä, paljonko rahaa riittää ennen seuraavaa palkkaa. Ohjema mahdollistaa myös kivijalassa maksamisen puhelimen NFC-sirun avulla, tosin Kesko ja SS-ryhmä eivät hyväksy yli 25 euron lähimaksuostoksia, vaikka rajoitus ei ole pakollinen kuin korteissa. Huonona puolena Pivon maksaminen tosiaan rajoittuu kaupan lähimaksukoneisiin, ja ohjelma lataa maksuominaisuuden niin hitaasti, että fyysisellä kortilla maksaa nopeammin. Lisäksi ohjelmalla ei voi maksaa verkossa eikä se toimi kuluttajien välisessä maksuliikenteessä, eli toistaiseksi se on ainoastaan näppärä tapa katsoa mennyt, nykyinen ja tuleva rahatilanne.
EU määrää pankit avaamaan tilit kilpailtavaan käyttöön ihan kohta, ja jos pankit eivät ennen sitä tee hyviä, elämää oikeasti helpottavia ja digitaalisuutta aidosti ja luovasti hyödyntäviä palveluita, niille jää enää tilien ylläpito, rahastot ja asuntolainat, koska joku muu ne palvelut kyllä keksii ja tekee. Jotain pitäis tehdä ihan helvetin nopeasti ja isolla vaihteella, ja se on myös työntekijöiden etu.
Pankkihan voisi, halutessaan, ottaa kanavasta riippumattoman hyvän asiakaspalvelun markkinointivaltikseen. Jos netissä asiointi olisi vaivatonta ja konttorikin on aina tarjolla niille, jotka sitä tarvitsevat, loisi se yleismielikuvaa ihmistä lähellä olevasta elämän yhteistyökumppanista, jonka kanssa haluaa asioida. OP käyttää ihan hirvittäviä määriä rahaa tehottomaan mainontaan, millä rahalla kyllä saatais vaikka mummojen konttorikäyntitarve varmistettua tai jopa helpotettua. Siellä ei varmaan vaan tajuta, että markkinointia ei ole se, että jossain näkyy joku markkinointiviesti, vaan se, mitä firma saa ihmiset ajattelemaan itsestään. Markkinoinnin ammattilaisena OP:n markkinointi näyttääkin siltä, että koska todellista vaikutusta on vaikeaa mitata ja todistaa, markkinointia ohjataan pelkästään sillä mittarilla, että moniko saatiin näkemään meidän viesti, välittämättä siitä, uskoiko ne mitä sanotaan.
Ehkä S-Pankki voisi ketteränä, uutena toimijana, joka panostaa myös fyysiseen paikallaoloon, kerätä tästä nyt kerralla pisteet kotiin, ja pitää edes osa maksuliikennetoiminnasta Suomessa? Vinkki: tarjotkaa pelkkään käyttäjän keksimään tunnukseen ja salasanaan perustuva nettimaksumahdollisuus ja poistakaa käteisen tarve kuluttajien välisessä kaupankäynnissä.
