VALTTERI LINDHOLM - YRITTÄJÄ JA HERRASMIES

Olen 38-vuotias yrittäjä ja Varustelekan perustaja. Kirjoitan tämän sivuston blogiin kärkkäitä mielipidekirjoituksiani.

Lue, ihastu ja kauhistu.

Ohjeet sähköauton julkisten latauspisteiden hankkimiseen

Olen sähköautoillut vuodesta 2016 asti, ensin hikisellä Bemarin i3:lla ja nyt Teslalla. Useampivuotinen sähköautoilu yhdistettynä vähittäiskaupan yrittäjyyteen antaa mulle hyvät valmiudet sanella ohjeita julkisten latauspisteiden hankkimiseen.

Tämä artikkeli antaa selvät ohjeet kaikille, joita hyödyttää sähkön tarjoaminen sähköautoilijoille, eli julkisen latauspisteen luominen. Eli koskee kauppakeskuksia, parkkihalleja, liityntäparkkia, yksittäisiä yrityksiä ja kaupunkeja. Sähkön jakelussa autoilijoille on kaikenlaisia idioottimaisia käytäntöjä, mutta nyt on vielä hyvää aikaa tehdä asiat oikein, ennenkuin isomman mittakaavan infra on asennettu.

Latausmahdollisuuden tarjoaminen on hyvä tapa houkutella ohiajavia tai palvella paremmin nykyisiä asiakkaita. Se myös edistää liikenteen päästöjen vähentämistä. Jos perustat julkisen latauspisteen, ilmoita siitä Latauskarttaan.

Voit tarjota sähköautoilijalle pistorasian, latauslaitteen tai pikalatauslaitteen

Sähköautoissa on yleensä mukana pistorasiaan kiinnittyvä matkalaturi. Jotkut matkalaturit kiinnittyvät myös voimavirtapistorasiaan. Pelkästä pistorasiasta on paljon enemmän iloa kuin ei laturista ollenkaan. Oma autoni latautuu pistorasiasta noin vuorokauden, mutta harvoin tarvitsee ladata tyhjästä täyteen.

Se tavallinen 1000-5000 euroa asennuksineen maksava sähköauton vaihtovirtalatauslaite on oikeasti vain glorifioitu pistorasia, sillä auto edelleen käyttää omaa sisäistä laturiaan sen kanssa. Jos auton sisäinen laturi on tehokas, tällaisella laturilla saa ison akun täyteen yleensä 3-8 tunnissa.

Pistorasia on aika hyvä

Yksi iso ongelma sähköautojen latauksessa on se, että sekä latausasema itse, että sen johdotus ja riittävä sulakekapasiteetti keskukseen ovat aika kalliita. Siksi monessa paikassa ei vielä ole mahdollisuutta lataukseen, tai latureita on 1-2, jolloin ne ovat helposti täynnä. Yhden latauslaitteen hinnalla saisi asennettua 5-15 pistorasiaa.

Tavallinen sähköauton latauspiste antaa yhdelle autolle sähköä 22 kW teholla. Tällaisia tehoja pystyy hyödyntämään kuitenkin vain murto-osa autoista. Suurin osa ladattavista autoista ei pysty vastaanottamaan enempää sähköä, kuin mitä tavallisesta pistorasiasta saa.

Yllättävän toimiva ratkaisu on myös voimavirtapistorasia – sellaisesta saa jo ihan tuntuvasti virtaa, mutta asennuskustannus on edelleen noin tuhat euroa sähköauton latauspistettä halvempi. Voimavirtapistorasian hyödyntäminen edellyttää autoilijalta siihen sopivaa matkalaturia, mutta kun sellainen on hankittu, useimmat autot latautuvat voimavirtapistorasiasta yhtä hyvin kuin varsinaisesta latauslaitteesta.

Tavallinen pistorasia on erittäin hyvä ratkaisu silloin, kun autoilijalla on aikaa odottaa auton latautumista. Siis esimerkiksi hotellit, liityntäparkkipaikat jne. Tällä hetkellä, kun useimmilla ei ole varaa muuttaa isoa osaa parkkipaikan ruuduista latauspaikoiksi, suosittelen, että hankitaan yksi varsinainen latauspiste (maksullinen tai ei), minkä lisäksi tarjotaan

Pikalaturilla houkutellaan ohiajavat käymään

Sähköautojen latauspisteistä päättävät usein ihmiset, jotka eivät itse omista sähköautoa. Tämä tekee tietysti päätöksenteosta vaikeaa. Varsinaisia sähköauton latauspisteitä on siis kahta mallia: ensinnäkin on tavallinen “keskinopea” latauspiste, joka on käytännön kannalta glorifioitu pistorasia. Ne antavat tasavirtaa, niissä käytetään yleensä Type 2 -liitintä, niiden teho on maksimissaan 22 kW. Sellaisen asennus maksaa 1000-5000 euroa. SItten on pikalaturi: tämän laturin sisällä on paljon monimutkaisempaa elektroniikkaa, ja se syöttää autoon suoraan tasavirtaa isolla teholla. Tehot ovat 50-350 kW. En tiedä tarkkaan, mitä tämmöinen maksaa, mutta olen ymmärtänyt, että hintaluokka on 100 000 euroa.

Termit selväksi

Vaihtovirta, AC, on se sähkö, mitä sähköverkko antaa.

Tasavirta, DC, on se sähkö, mitä akku ottaa ja antaa.

KW eli kilowatti on tehon mittari, 100 kW vastaa 134 hevosvoimaa.

KWh on sähkön määrän mittayksikkö, kilowattia tunnissa. Jos sähkömoottori pyörii 100 kW teholla tunnin ajan, se kuluttaa 100 kWh, tai jos akkuun annetaan (lataushäviöt unohtaen) 11 kW puolentoista tunnin ajan, siihen saadaan 16,5 kWh. Akkujen koot on yleensä ilmoitettu kWh-lukuina, mutta annettu luku ei yleensä vastaa tarkkaan akun todellista käytettävää kapasiteettia.

Schuko tai suko on se tavallinen pistorasia. Jos sähköautoa lataa pitkään kovalla teholla, tavallinen sukopistorasia saattaa kuumentua ja huonolaatuisena ja -kuntoisena jopa syttyä tuleen. Supershuko näyttää samalta, mutta kestää paremmin pitkäaikaista kovatehoista käyttöä.

Voimavirtapistorasia on se iso punainen pistorasia. Siinä on kolme vaihetta, eli sama kuin kolme tavallista pistorasiaa yhdessä. Lisäksi se kestää pitkäaikaista kovatehoista käyttöä.

CEE16 tai CEE -pistorasia, eli karavaanaripistorasia, voidaan asentaa normaalin pistorasian tilalle samaan piuhaan. Se kestää pitkäaikaista ja kovatehoista käyttöä. Sen teho on kolmasosa voimavirtapistorasiasta.

Type 1, Type 2, ChaDeMo ja CCS ovat (yksinkertaistetusti) sähköautojen latausliittimiä. Näistä Type 2 ja CCS ovat nykyään Euroopassa käytetty standardi, ja ovat nyt ja tulevaisuudessa kaikista yleisimmät liittimet.

Ampeeri, A, on sähkön virran yksikkö, ja määrittelee myös sulakkeen koon sähkökeskuksessa. Mitä enemmän ampeereja, sen paksumpaa kaapelia ja isompaa sulaketta pitää käyttää.

Tasavirtaa, vaihtovirtaa, kuinka paljon virtaa?

Töpselistä tulee vaihtovirtaa, AC, mutta sähköauton akku käyttää tasavirtaa, DC. Auton ja sähköverkon väliin tarvitaan siis invertteri, joka muuntaa tasavirran sopivaan muotoon. Tällainen invertteri, myös laturiksi kutsuttu, on jokaisen sähköauton sisällä, ja ne vaihtelevat teholtaan. Se perinteinen latauslaite, oli se sitten kiinteä tai pistokkeen päässä roikkuva, ei ole oikeastaan muuta kuin turvallinen tapa siirtää verkon sähkö auton sisälle, jossa se muutetaan akulle sopivaan muotoon. Koska autojen sisäisten latureiden teho vaihtelee, ei 22 kW latauslaite anna kaikille autoille nimellistehoaan, vaan aina vain sen verran, mitä auton sisäinen invertteri/laturi pystyy ottamaan vastaan. Esimerkiksi minun autoni pystyy vain 11 kW tehoon, ja useimmat lataushybridit vain 3,7 kW tehoon.

Käytännössä yli 11 kW tehoon kykenevät autot ovat hyvin pieni osa kokonaiskannasta, ja suurin osa ladattavista autoista on lähitulevaisuudessa ladattavia hybrideitä, jotka yleensä lataavat vain 3,7 kW, vaikka poikkeuksiakin on. Laturit ovatkin yleensä ylimitoitettuja todelliseen käyttöön nähden.

Kaikki pikalaturit ovat DC-latureita, eli niissä on sisällä paljon auton omaa invertteriä suuritehoisempi invertteri, ja ne syöttävät virtaa suoraan akulle, ohittaen auton sisäisen invertterin/latauslaitteen. Periaatteessa siis 50 kW pikalaturi pystyy lataamaan autoa 50 kW voimalla, käytännössä autoissa voi kuitenkin olla rajoituksia tehon suhteen, minkä lisäksi akkujen kyky vastaanottaa isoa tehoa riippuu aina myös lämpötilasta ja siitä, kuinka täynnä akku lataushetkellä on.

Sähköä voi antaa neljällä tavalla

Jokaisen sähköauton mukana pitäisi tulla sekä töpseliin kiinnittyvä matkalaturi, että erillinen, latauslaitteeseen kiinnittyvä latauskaapeli. Jotkut matkalaturit pystyvät käyttämään suko-pistorasian lisäksi karavaanaripistorasiaa, minkä lisäksi rahalla saa myös voimavirtapistorasiaan kiinnittyviä matkalatureita.

Sähköauton latauksen voi järjestää halvalla asentamalla seinään sen ihan tavallisen pistorasian. Jos rasia asennetaan erikseen sähköauton latausta varten, kannattaa laittaa supershuko, joka siis näyttää samalta, muttei kuumene samalla lailla. Parasta olisi, että jokaiselle pistorasialle on oma 16 A sulakkeensa, mutta jos useampi rasia pitää laittaa saman sulakkeen alle, voi rasian yhteyteen kiinnittää lapun, jossa kehoitetaan käyttämään esimerkiksi 8A tai 6A latausvirtaa. Tämä jättää mahdollisuuden käyttäjän virheelle, sillä kaikki autoilijat eivät osaa tai pysty säätämään autonsa latausvirtaa. Tavallinen pistorasia tai lämmitystolppa ilman kellokatkaisinta on loistava tapa mahdollistaa lataus tilanteissa, jossa asiakkaan auto on pitkiä aikoja paikallaan, ja asiakkaan arvo niin suuri, ettei sähköä tarvitse erikseen veloittaa. Se sopii esimerkiksi hotelleille sekä lento- ja juna-asemille ja kaikkiin maksullisiin parkkihalleihin. Jos pitää valita yhden varsinaisen sähköauton latauspisteen ja seitsemän pistorasian välillä, kannattaa melkein aina valita jälkimmäinen. Pistorasialatauksesta ei kannata pyytää maksua. Yhden pistokkeen asentaminen maksaa pari sataa, jos kaapelia ei tarvitse vetää kauas ja keskuksessa on sulakepaikkoja jäljellä. Minun Teslani lataa hyväkuntoisesta pistorasiasta akun tyhjästä täyteen noin vuorokaudessa.

Voimavirtapistorasia on myös halpa ja helppo tapa mahdollistaa asiakkaalle lataus – monella on jo mukana voimavirtaan kykenevä matkalaturi, ja sellaisia saa hankittua kohtuuhintaan. Voimavirtapistorasian etu on se, että sillä voi tarjota asiakkaalle isonkin akun täyteen. Kääntöpuolena on, että jos latauspiste on ahkerassa käytössä, sähköä kuluu helposti yhden omakotitalon kulutuksen verran, eikä siitä oikein pääse laskuttamaan. Voimavirtapistorasia sopii kuntiin, jossa ei ole kunnollista latausverkkoa, sekä esimerkiksi hotelleihin, sillä yhden sähköauton latausaseman hinnalla saa sähkökeskuksesta riippuen 3-5 voimavirtapistorasiaa asennettua. Voimavirtapistorasiankin asentaminen maksaa joitakin satasia, jos kaapelia ei vedetä kauas ja sähkökeskuksessa on tilaa. Voimavirtapistorasia on kolme kertaa tavallista pistorasiaa tehokkaampi, minkä takia se vaatii kolminkertaisen määrän sulakkeita keskuksesta. Minun Teslani lataa voimavirtapistorasiasta tyhjästä täyteen noin 7 tunnissa.

Sähköauton AC-latauspiste on vain sähköauton lataamiseen tarkoitettu pömpeli, joka on vähän yliglorifioitu, sillä kuten sanottua, pelkillä pistorasioilla pääsee jo pitkälle. Latauspisteen hyvinä puolina on se, että se on helppo laittaa maksulliseksi, minkä lisäksi se antaa helposti melko suurta latausvirtaa niille, joiden auton sisäinen laturi siihen pystyy, eikä autoilijan itse tarvitse hankkia voimavirtaan kykenevää matkalaturia, vaan pelkkä kaapeli riittää. Laturi on hienostunut ja hyvännäköinen ratkaisu, jos on rahaa laittaa niitä tarpeeksi, tai jos lataus täytyy pitää maksullisena. Jos päätyy hankkimaan latauspisteen, älä tee samaa virhettä kuin Varusteleka, ja hanki kiinteällä kaapelilla varustettua pönttöä – jos autoilija tuo oman kaapelinsa, se on varmasti oikean mittainen, minkä lisäksi myös erilaisilla liittimillä varustetut sähköautot pääsevät lataamaan. Sähköauton AC-latauspiste maksaa 1000-5000 euroa asennettuna. Minun Teslani lataa sähköauton latauslaitteesta tyhjästä täyteen noin 7 tunnissa, eli se on minun kannaltani yhtä hyvä kuin voimavirtapistorasia. Vaimoni Tesla lataa puolet nopeammin.

Sähköauton DC-latauspiste, eli pikalaturi, on tosi iso juttu niin autoilijalle, kuin investoijallekin. Pitkää matkaa taittaessa pysähtymiset valitaan DC-laturin mukaan, sillä DC-laturilla tarvitsee roikkua yleensä vartista tuntiin. DC-laturi on kallis investointi, joten se sopii harvalle. On kuitenkin ihan tyhmää, että DC-latureita asennetaan tällä hetkellä lähinnä huoltoasemille, sillä ne sopisivat paljon paremmin johonkin mielenkiintoisempaan paikkaan. Mä esimerkiksi pysähtyisin paljon mieluummin Mikkelin keskustaan kuin Pitkäjärven ABC:lle, mutta vain jälkimmäisessä on DC-laturi. DC-laturi sopisi Hoploppeihin, kaupunkien keskustoihin, kauppakeskuksiin ja muihin sellaisiin paikkoihin, jonne kelpaa pitkän matkan keskellä vartista tunnin taukoa viettäviä matkalaisia. DC-latureita on eri tehoisia, ja Suomen tämän hetken laturiverkosto on aika alimitoitettu, sillä muille kuin Tesloille on tarjolla lähinnä vain 50 kW latureita, kun 150 kW olisi hyvä.. DC-laturin asentaminen maksaa yli 100 000 euroa.

Laita ehdottomasti maksulliseksi. Tai älä missään nimessä.

Jos kävijöitä on joka tapauksessa paljon, laturit kannattaa pitää maksullisina, jotta rajallinen määrä latureita palvelisi vain niitä, jotka oikeasti tarvitsevat latausta. Yksi vaihtoehto on myös antaa ilmaista pistorasialatausta, mutta pitää tehokkaammat varsinaiset latauslaitteet maksullisina. Siis esimerkiksi kaupunkien kadunvarsipaikat tai kauppakeskusten parkkihallit kannattaa pitää maksullisina, samoin joka ikinen pikalaturi. Lempäälän Ideaparkissa ilmainen lataus on toteutettu hienosti: latauspaikat ovat huonolla sijainnilla, joten niihin ei viitsi ihan turhanpäiten tulla, ja niitä on lisäksi niin paljon, että aina (2 kertaa) kun mä olen käynyt, on mulle riittänyt paikka.

Tavallisella AC-laturilla maksullinen lataus kannattaa pitää nollasummapelinä – laturi on markkinointia, eikä tuottoa antava yksikkö, ja maksullisuuden tarkoitus on ainoastaan pitää laturit hyötykäytössä sitä odotellessa, että saadaan resurssit laittaa sähköä jokaiselle parkkiruudulle. Hyvä hinta lataukselle on 15 senttiä / kWh, ja jos yrittää kalliimpaa hintaa ottaa, laturille ei välttämättä tule montaa käyttäjää.

Varustelekassa sähköautojen lataus on ilmaista, koska latureilla on yleensä tilaa, ja yksittäinen lataustapahtuma kestää keskimäärin sen verran vähän aikaa, että kustannus on alle euron. Maksullisuuden ongelma on, että se vaatii monimutkaista ja kallista laitteistoa, joka häiriötilaan mennessään estää laturin käytön. Lataus kannattaa aina pitää mahdollisimman yksinkertaisena, ja ilmaisuus varmistaa tämän kivasti. Jos laturi on ilmainen, siinä ei kannata käyttää tunnistautumista.

Laturi pienelle kaupungille tai kunnalle

Tarjoamalla sähköauton latausmahdollisuuden teette kaupungistanne tai kylästänne houkuttelevamman vierailu- tai pysähtymiskohteen. Jos lähin pikalaturi on yli 100 km päässä, on hyvin todennäköistä, että sähköautoilija jättää kaupungin matkakohteena väliin, ellei siellä pääse lataamaan edes perus AC-laturilla. Kaupungin tai sähköyhtiön ei ole välttämättä edes pakko asentaa laturia yksikseen, jos se asennetaan yhteistyössä paikallisen huoltoaseman, kaupan tai kahvilan kanssa. Pikalaturi kaupungin keskustassa pitää keskustan pikkukaupat ja -kahvilat paremmin hengissä. Esimerkiksi kotikaupungissani Porvoossa on hyvin AC-latureita, mitkä ovat hieno juttu jos aikoo viettää koko päivän kaupungissa, mutta pikalaturit ovat kaukana teollisuusalueella, eivätkä pikalataamaan pysähtyvät hyödytä pätkän vertaa keskustan pieniä yrityksiä.

Laturi tienvarsikohteelle

Pikalaturi on huomattavasti helpompi ja halvempi asentaa ja ylläpitää kuin huoltoaseman pumppukenttä, se pysäyttää jo nyt tehokkaasti ohiajavia, ja tulevaisuudessa vielä paremmin. 150 kW tai tehokkaampien laturien asentaminen on lyhyellä tähtäimellä iso kilpailuetu, sillä (Teslan laturit poissulkien) niitä on tällä hetkellä Suomessa yksi (1) ja kaksi suunnitteilla.

Jos rahaa ei ole pikalaturiin, AC-latauspisteestäkin saattaa olla iloa asiakkaille – esimerkiksi vaimoni auto saa sellaisesta noin 100 km kantomatkaa tunnissa, eli jos paikka on sellainen, jossa ajan saa kulumaan, kohde saattaa valikoitua tämmöisenkin laturin perusteella. Olisin tosi paljon kaivannut tätä Voipaalan taidekeskukseen, niin oltaisiin Tampereen reissulla voitu skipata koko pikalaturi.

Laturi hotelliin

Useimmissa hotelleissa on jo lämmitystolpat, ja näistä ajastimen poistamalla niistä saa oivat latauspaikat. Jos näitä vielä täydentää muutamalla voimavirtapistorasialla tai varsinaisella AC-latauspisteellä niille, jotka tarvitsevat paljon tehoa, olis homma oikein mukava. En mene hotelliin, ellen pääse lataamaan siellä, mutta toisaalta yhtä vajaa kaikissa hotelleissa lataus on tähän mennessä onnistunut lämmitystolpasta, jos ei muuten. Hotellin lataus kannattaa pitää ilmaisena, tai ainakin esimerkiksi sisällyttää se parempaan huoneluokkaan, jotta voi maksattaa sähköt samalla firman kortilla kuin hotellinkin, mutta kerätä silti kilometrikorvaukset.

Laturi kesämökkikunnan huoltoasemakahvilakaupalle

Olemme harkinneet kesämökkeilyä Kuhmossa, jossa ei ole yhden yhtä sähköauton latauspaikkaa, ja lähin pikalaturi on 100 kilometrin päässä. Jos se tehdään, mökkireissuun kuuluu sitten aina päiväretki Kuhmoon, jossa menemme ensin Kuhmon Nesteelle, ja yritämme siellä neuvotella lupaa pitää autoa voimavirtapistokkeessa puoli päivää. Toivottavasti suostuvat. Kainuussa toisaalta ei tykätä yhtään sähköautoista tai rikkaista, mutta toisaalta ollaan todella vieraanvaraisia.

Pienen kylän keskipisteessä on todennäköisesti jo valmiiksi ulkoseinässä voimavirtapistorasia, ja jos se on hankalassa paikassa, sen siirtäminen parempaan paikkaan ei ole kallista tai vaikeaa – jatkoroikallakin varmaan selviää. Helpointa on antaa sähkö ílmaiseksi, mutta minä ja moni muu maksaisi mielellään esimerkiksi kympin siitä, että saisi ladata akun ainakin puoleen väliin, minkä lisäksi tulisi henkinen pakko suorittaa kaikki ostokset maidosta lottokuponkiin kyseisessä toimipisteessä.

Laturi maksulliseen parkkihalliin, jossa autot seisovat pitkään

Siis esimerkiksi Juna-asema, lentoasema tai sellainen parkkihalli, jossa pidetään autoja paljon yön yli. Hitosti vaan sukopistorasioita seiniin, ja jos on rahasta kiinni, nostaa parkkeerauksen hintaan 10 sentillä tunti.